• This is a thumbnail
    19
    Elo

    Sveden Passiven vahvat liikkeet (osa 2)

    Kirjoittanut Mikko, 19 Elo 2008, kello 23:50

    Petri Rautiainen tapasi Sveden Passive -ryhmän Turun keikan yhteydessä ja kyseli pietarsaarelaisryhmältä akuuteimmat läpät liittyen muun muassa uuteen levyyn “Vahvoja liikkeitä”. Kysymyksiin ovat vastaamassa Alamaa, Ilmari, Neo sekä Kuski. Tässä haastattelun toinen osa.

    ELÄVÄN ESITYKSEN TUNNELMAA

    Ainakin itselle tuli tuosta teidän ekasta levystä myös hyvällä tavalla esiin freestylemäisyys. Miten tärkeää vapaat tyylit on teille?
    Alamaa:
    Se on ollut viime aikoina vähän jäissä.

    Neo: Jossain vaiheessa meni kyllä paljon kovempaa. Siitähän koko homma lähti – me oltiin grillaamassa Svedenissä joskus ja silloin tuli just tämä Wu-Tang Clanin idea. Sitä kautta me sitten mietittiin freestyle-alteregoja ja sieltä mullekin tuli tämä Tarkastaja Kansi, Inspectah Deckistä.

    Alamaa: Ensimmäiseltä levyltä tulee varmaan mieleen freestylet ja tämmöset, kun siinä pari biisiä, joille otettiin aikaa 45 minuuttia tehdä biitti, kirjoittaa sanat, vetää nauhalle ja miksata. Se oli siistiä. Jumitan täs vaan oli ainakin yksi niistä aikarajastudio-biiseistä.

    Ilmari: Mutta on freestyle siistiä silloin, kun se sujuu.

    Kuski: Onhan Alamaa kuitenkin suomiräpin kolmonen.

    Alamaa: Herranjestas.

    Jos ajatellaan tollasen luontevan ja livehenkisen vedon vastakohtana tarkasti harkittuja ja kirjoitettuja riimejä, niin miten sijoittaisitte itsenne? Painotatteko bustauksesta tulevaa fiilistä vai tarkasti valittuja kielikuvia?
    Neo: Se riippuu ihan MC:stä. Mä kirjoitan ihan liian vaikeasti, ei kukaan ymmärrä mua.

    Ilmari: Mä taas kirjoitan liian yksinkertaisesti.

    Alamaa: Mä soitin kerran yhdelle tutulle yhden meidän biiseistä ja kun se kuuli Neoa, niin se oli että ‘vittu miten kova biisi, mut olipa toi saamelainen ihan vitun kova räppään’. Se oli ihan fiiliksissä et saamea, ruotsia ja suomea sekaisin.

    Ilmari: Heheh… Mutta se on hyvä, kun joku tekee eri tavalla ja tuo maustetta, kun meillä kaikki on erilaisia. Jotkut on monimutkaisempia, jotkut on vähän yksinkertaisempia.

    Neo: Joitain ymmärretään, joitain ei.

    KERRAN VUODESSA

    Kuuntelin tosiaan aamulla teidän levyä ja ainakaan itselle ei oikeastaan tullut mieleen ensimmäisten levyiltä tuttua heikkoa lenkkiä. Eli ainakin omaan korvaan tuotanto ja jokainen räppäri kuulosti aika kypsältä ja taidokkaalta. Millaista palautetta siitä tuli?
    Neo: Toi äskeinen taisi olla ensimmäinen oikea palaute mitä siitä ollaan saatu.

    Alamaa: Se epävirallinen palaute mitä siitä ensimmäisestä levystäkin tuli oli positiivista, oikeastaan kokonaan. Me oltiin vähän hämillään, koska me oltiin tehty se kuitenkin kieli poskella tyyliin ‘pistetään nyt joitain biisejä kasaan, viedään Pipeen ja tehdään rahaa’.

    Neo: Parit tuopit sillä oikeasti sai.

    Ilmari: Kyllä me kuitenkin loppupeleissä katsottiin ne biisit läpi, ettei me nyt ihan niin kieli poskella sitä tehty. Ei niitä heitetty sinne, vaan tarkastettiin niin että kaikki kuitenkin kuulostaa hyvältä.

    Neo: Se ei ollut sitä perussettiä, jossa on kaikki mahdolliset tunnetut instrut pöllittynä ja räpit vedetty vartissa ennen kun lähdettiin Pipeen. Sellaisia levyjä tuli ostettua muutamia silloin ‘back in the days’. Kyllä sitä jotenkin oppii, että jos ne on itse printattu ne kannet, niin kannattaa skipata.

    Oletteko miettineet strategioita, joilla voisitte puskea laajempaan tietoisuuteen? Tai kaipaatteko edes laajempaa huomiota?
    Alamaa:
    Keikoilla. Nyt on tarkoitus hommata niitä keikkoja, joita ei heitetty ekan levyn tiimoilta oikeastaan yhtään.

    Ilmari: Nyt on fiilis, että jos pääsisi vihdoin kunnon keikoille.

    Alamaa: Nyt oli tämä Turku-keikka ja sitten on yksi Pietarsaaressa. Varmaan Solosen kanssa lähdetään rundaamaan jossain vaiheessa, kunhan se mies pääsee sieltä linnasta istumasta. Mutta, ei meillä oikeastaan mitään markkinointiplaania ole. Ei olla mietitty että nyt lähdetään tähän suuntaan. Tehdään keikkoja vaan niin paljon kuin mahdollista, myydään levyjä ja tehdään biisejä – niin kauan kuin niitä vaan tulee.

    Ensimmäinen levy oli aika keskittynyt perinteiseen hiphopsoundiin. Tekeekö mieli kurottaa toisiin musalajeihin niinkuin Saurus tai Asa ovat onnistuneesti tehneet?
    Ilmari:
    Todellakin kiinnostaa.

    Alamaa: Kai siellä tulee aina taustalla kuitenkin sykkimään se basic ysäri-soundi, josta me oltiin alun perin liekeissä. Crossover kiinnostaa, mutta ei siellä tulla kuulemaan mitään Mr. Coolness-tyyppisiä pläjäyksiä.

    Ilmari: Mä heitin Alamaalle yks päivä idean siitä, että voitaisiin alkaa tehdä muutamia biisejä vaikka blues-pohjalta, blues-räppiä.

    Neo: Tom Waits- bläästäystä. Jos saataisiin vaikka live-bändillä pari biisiä sinne. Voitaisiin myös tehdä hullun levyn, jossa olis sektiot genreihin. 12 biisiä, neljä biisiä kolmeen genreen. Tai sitten 16 biisiä, neljä genreä.


    TOM WAITSIN KUUMOTTAVA GOD’S AWAY ON BUSINESS -VIDEO

    Ilmari: Jotain tuon tapaista me tullaan tekemään seuraavaksi kyllä. Jotain hullua.

    Neo: Jos me jatketaan tätä levy per vuosi mentaliteettia vuoteen 2030, niin sanotaanko että siinä välissä tulee pari Kraftwerk-levyä välissä. Niin kauan jatketaan kun netti ei kaadu ja voidaan lähetellä settejä sen kautta. Se on varmaan Finland Passive sitten 2010.

    Ilmari: Väläytin sellaista feattilevyäkin jossain vaiheessa. Olisi siistiä tehdä Sveden Passive-levy, jossa jokaisessa biisissä feattaisi joku artisti jostain kaupungista. Tai joku toinen porukka, saataisiin sellaisia hulluja jengibiisejä.

    VAHVOJA LIIKKEITÄ ILMOILLA

    Jos puhutaan juuri ilmaantuneesta levystä hieman. Millaista materiaalia on tuloillaan?
    Neo:
    Erilaista. Siellä on reggae-settiä, perusleppoisaa iloista suomiräppiä, sitten vähän synkempää fiilistelyräppiä. Löytyy myös pitemmälle kehiteltyä materiaalia, kuten siinä levyn viimeisessä biisissä, jossa on itse soitettuna kaikki bassot ja kitarat. Räppirummut tulee tietty koneelta. On se levynä musta aika paljon monipuolisempi kuin toi edellinen.

    Ilmari: Meidän piti tehdä 20 biisiä tälle levylle, mutta se supistettiin sitten lopulta yhteentoista. Toimii sekin hyvin. Siinä saatiin tuotua esiin kaikki puolet Passivesta.

    Kuski: Olisi niitä riittänyt siihen kahteenkymmeneenkin, mutta olisi tullut liikaa toistoa.

    Ilmari: Me pistetään ulos se mixteippi kohta. Sieltä löytyy niitä ylimääräisiä biisejä.

    Neo: Jossain vaiheessa tulee ulos varmaan sitten yllätyssektori, jonne tulee kaikki ne biisit, joita ei jaksettu tehdä ihan loppuun.

    Alamaa: Saattaa olla et sillä levyllä sitten lauletaan kaikki.

    Ilmari: Ei sitä koskaan tiedä minne elämä heittelee.

    Onko uuden levyn tekstien suhteen tapahtunut jonkin tyyppistä muutosta?
    Ilmari:
    Kyllä kaikki on kehittynyt ihan selkeästi. Ekalla levyllä saattoi kuulla – ainakin omalta osalta – sellaisia nolostuskohtia.

    Neo: Jokainen tekee ja kirjoittaa miten haluaa – ei ole mitään vastaavaa tuottajaa, joka sanoisi: ‘me haluttaisiin tähän nyt semmonen poliittisesti korrekti, mieluiten noin 13-vuotiaille suunnattu soundi, että jos voisit vetää vähän lisää pissistä tohon.’ Korkeintaan sanottiin, että ’sä oot nyt liian naamat nauhottaan, huomenna uudestaan”. Se oli se artistinen kontrolli siinä.

    Toisen levyn tekovaikeus on vahva rock-klisee. Ensimmäinen levy tulee sen mukaan helposti nuoruuden innosta ja materiaalin paljoudesta ja toiselle levylle tarvitsee kantotueksi aina hakea jotain spesiaalia. Onko teidän levylle haettu jotain tällaista kantavaa, helposti omaksuttavaa teemaideaa?
    Ilmari:
    Me kyllä mietittiin, että pitäisikö tälle toiselle levylle tehdä sellainen kantava idea, mutta me päädyttiin nyt tekemään tämä samalla tavalla kuin se eka levykin.

    Neo: Kai se kantava idea tulee siitä kokemuksesta kakskymppisenä, todennäköisesti työttömänä tai siviilipalvelusmiehenä Suomessa. Siinä on pääaihe ja sitä tulee käsiteltyä arkinäkökulmasta. Aiheet keksitään sellaisista asioista, jotka koskettaa kaikkia ja tekstit kirjoitetaan niin, että jokainen kirjoittaa omista kokemuksistaan. Usein kertosäe on se kantava idea ja räppärit sitten käsittelevät aihetta verseissään ihan eri perspektiiveistä. Sama kaava on kaikissa biiseissä, pois lukien Kuolemattomat riimit biisissä. Se oli vaan bläästäystä ihan alusta loppuun. Tribuutti.

    Edellisellä levyllä tyylejä ja aiheita oli aika moneen lähtöön. Jatkuuko monipuolisuus vai oletteko keskittyneet johonkin/joihinkin juttuihin?
    Alamaa:
    Ei todellakaan olla kavennettu alaa. Kaikkien tyylit on pysynyt omina. Ei me olla lähetty hakemaan sitä että kaikki kuulostaisivat samalta.

    Neo: Ainoa joka ei erota ääniä on mun mutsi. Se luulee mua edelleen Joonahksi. Vieläkin.

    Ilmari: Mun mielestä se moniäänisyys siinä pitää ollakin. Silloin se toimiikin kun kaikki tamppaa omalla tyylillään. Niitä biisejä on syntynyt esimerkiksi silleen, että Solonen on tullut käymään ja ollaan fiiliksissä vedetty kaljoissa setti ja sitten seuraavana päivänä krapulassa on vedetty joku reggaesessio jonkun toisen kaverin kanssa.

    Teillä on siis monipuolinen ja värikäs kokoonpano. Pelkäättekö että jäätte helpommin ja nopeammin omaksuttavien artistien varjoon?
    Neo:
    Se on taas sitä bullshittiä mihin me ei lähetä mukaan.

    Ilmari: Nythän se on niin, että kaikki jää niiden muutaman hyvin markkinoidun artistin varjoon. Ei tässä jaksa mitään nimiä sanoa, mutta kyllä kaikki tietää. Ei se haittaa yhtään, me tehdään silti meidän omaa juttua.

    Neo: Jokainen joutuu tässä silti käymään duunissa tai pummimaan jostain rahaa.

    Ilmari: Eikä tämä työtä siinä mielessä ole, että mä olisin tästä palkkaa saanut. En sitten tiedä onko nämä muut saanut… Viime levyn tuotot ryypättiin kaikki Pipefesteillä.

    Lopuksi täytyy kysyä olympialaisten hengessä siitä kuinka korkealle rima on asetettu. Eli minkälaiset odotukset on juuri ilmestyneen levyn suhteen?
    Alamaa:
    Toivotaan että saadaan myytyä ne kaikki levyt loppuun ja että saatais enemmän keikkoja. Eipä sen kummenpaa.

    Ilmari: Vaikka levy tuli ihan just painosta, niin uusia biisejä on alettu jo tekemään. Niitä vaan tulee. Mun mielestä tämä toinen levy on vitun paljon parempi kuin se eka, vaikka sekin oli hyvä. Mutta tällä levyllä soundi on jotenkin tuoreempaa ja kypsyneempää. Odotukset on mulla ainakin kovat, erityisesti silloin kun päästää keikoille rokkaamaan kaikki kahdeksan.

    Melkein voisi lyödä vetoa sellaisen live-kattauksen toimivuuden puolesta. Kiitos haastattelusta!

    WWW.MYSPACE.COM/SVEDENPASSIVE
    Keskustele “Vahvoja liikkeitä” -levystä foorumillamme

    Sveden Passive: Vahvoja liikkeitä -biisilista
    01. Pollarit pliis
    02. Superaikuinen
    03. Ei intressii feat. Solonen & Eetee (kuuntele)
    04. Vahvoja liikkeitä
    05. Kuolemattomia riimejä
    06. Saatanan ihanaa
    07. Toivost
    08. Haluun takas
    09. Hetki venähtää
    10. World without music
    11. Vapaamies

    Kuva: Levykansi
    Teksti: Petri Rautiainen

    0 KOMMENTTIA

     

    Lisää kommentti
    Sinun täytyy kirjautua sisään voidaksesi kommentoida.